Nestor Cablesin blogi

Viime vuosikymmeninä ihmisten tiedonsiirtotarpeet ovat kasvaneet voimakkaasti ja koko yhteiskunta on digitalisoitunut - nykyisin jokaisessa taloudessa nopea ja luotettava tiedonsiirtoyhteys on yhtä tärkeä kuin sähkö- tai vesiliittymä.

Vielä noin 20 vuotta sitten kukin teleoperaattori hoiti alueellaan yhteydet jokaiseen liittymään perille saakka riippumatta liittymän sijainnista tai tyypistä. Asuinkiinteistöissä teleoperaattorit hoitivat yhteydet jokaiseen huoneistoon saakka. Telepalvelujen kilpailun vapautuessa yhden teleoperaattorin tilalle tuli useita palvelujen tarjoajia. Olemassa olevissa asuinkiinteistöissä tämä johti siihen, että kiinteistön talojakamoon saattoi tulla usean operaattorin uusi valokaapeli, mutta talon vanha sisäverkko jäi kokonaan taloyhtiön vastuulle.

Asuinkiinteistöjen optiset kaapeloinnit ja Viestintäviraston määräykset

Kun vastuu asuinkiinteistöjen telekaapeloinneista siirtyi taloyhtiöille, asukkaiden laajakaistapalveluiden saatavuudessa huomattiin ongelmia. Viestintävirastossa ongelmat tiedostettiin ja tuloksena on syntynyt taloyhtiöiden sisäverkkoihin ja teleurakointiin liittyvä määräys M65 ja sen soveltamisohje MPS65. Määräyksen ensimmäinen versio ilmestyi vuonna 2008 ja viimeisin 65B/2016M versio ilmestyi viime vuonna.

Asuinkiinteistöjen optisen kaapeloinnin osalta M65-määräyksen viimeisin versio sisältää seuraavat perusasiat:

• Kaapeleissa tulee käyttää standardin SFS-EN 50173-1 mukaisia kategorian OS2 -yksimuotokuituja.
• Aluekaapeloinneissa jokaista asuinhuoneistoa kohden on asennettava vähintään neljä yksimuotokuitua. Lisäksi talojakamosta jokaiseen alijakamoon tulee asentaa vähintään kuusi yksimuotokuitua.
• Nousukaapeloinneissa talo- ja alijakamosta jokaiseen asuinhuoneiston kotijakamoon on asennettava vähintään neljä yksimuotokuitua.
• Kaapelia, joka ei täytä vähintään standardin SFS-EN 60332-1-2 [52] itsesammuvuusvaatimuksia, ei saa ilman palosuojausta tuoda sisätilaan yli kahden metrin pituutta. Tämä koskee mm. kaikkia polyeteeni eli PE-vaippaisia ulkokaapeleita!
• Kaikki kaapelit on päätettävä liittimiin molemmista päistä.
• Liittimien tulee olla APC-hiottuja LC- tai SC-liittimiä.
• Liittimien puhtaus ja laatu tulee tarkastaa standardin SFS-EN 61300-3-35 mukaisella kuitumikroskoopilla. Tarvittaessa liitinpäät ja liitinadapterit on puhdistettava liasta. Liittimissä ei saa lian lisäksi esiintyä naarmuja tai muita virheitä kooltaan suurempina tai lukumäärältään enemmän kuin standardissa SFS-EN 61300-3-35 on määritelty.
• Optisen siirtotien vaimennus on mitattava standardin ISO/IEC 14763-3 mukaisella mittalaitteistolla. Vaimennus tulee mitata sekä 1310 että 1550 nm:n aallonpituudella.Vaimennus saa olla näillä aallonpituuksilla matkasta riippuen enintään:
  • 1,0 dB, kun siirtotien pituus on maks. 50 m
  • 1,2 dB, kun siirtotien pituus on 50 – 250 m
  • 1,4 dB, kun siirtotien pituus on 350 – 500 m
  • Mikäli kuitujen liittämisessä on käytetty hitsausten sijasta mekaanisia liitoksia, voi siirtotien vaimennus olla em. arvoja suurempi. Tämä ylitys saa olla enintään 0,2 dB/mekaanisten liitosten määrä.
• Mittauksista tulee laatia tarkastuspöytäkirja josta käy ilmi ajankohta, mittalaitteet, mittaajat sekä mittaustulokset (säilytys 2 vuotta)

Lue määräyksestä lisää Viestintäviraston nettisivuilta!

Havaittuja ongelmia asuinkiinteistöjen optisissa kaapeloinneissa

Määräyksen ensimmäinen versio ei sisältänyt kaapeleiden päättämistä, minkä seurauksena paljon taloyhtiöiden optisia kaapelointeja toteutettiin nimellisesti määräysten mukaisesti. Esiin tuli runsaasti kohteita, joissa huoneistoihin tuodun valokaapelin päättäminen liittimiin ja kytkeminen verkon tilaajapäätelaitteeseen myöhemmin on lähes mahdotonta kaapelin liian pienen asennusvaran vuoksi, katso esimerkkitilanne kuvassa 1. Joissain kohteissa taas huoneistokaapeleina on käytetty sisäasennuksiin sopimattomia polyeteenivaippaisia maakaapeleita tai kaapeleita, joissa on ollut monimuotokuidut.

Kuva 1. Tyypillinen uuden kerrostalon valokaapeliliittymä vuonna 2011. Huoneistojakamoon tulee noin 0,5 m pitkä valokaapeli, jota on vaikea päättää liittimiin hitsaamalla tai edes mekaanisilla liittimillä sen lyhyyden vuoksi.

Määräyksen uusimmissa versioissa valokaapeleiden päättäminen ja kuituyhteyksien mittaus vaimennusrajoineen on määritelty varsin selkeästi, joten näiden puolesta valokaapeliyhteyksien  toteutuksessa ei pitäisi olla epäselvyyksiä. 

Asuinkiinteistön sisäverkon laadun kuuluessa taloyhtiölle ja rakenteilla olevissa kohteissa rakennusyhtiölle, hyvätkään määräykset ja ohjeet eivät takaa sisäverkon laatua. Asuinkiinteistöjen valokaapeloinneissa voidaan usein havaita, että niin materiaalien kuin työn osalta ainoa vaikuttava arviointikriteeri on hinta. Vaikka taloyhtiöissä huoneistojen laajakaistaliittymät ja niiden toteutus ovat vain marginaalinen osa rakennuskustannuksista, niiden laadun väheksyminen saattaa johtaa suuriin lisäkustannuksiin kaapelireittien aukaisuissa ja uudelleen kaapeloinneissa. Samoin kuin kuin uusien hometalojen korjauksissa, tässäkin tilanteessa suunnittelu- ja rakennusvaiheen laiminlyönnit kostautuvat myöhemmin. Suurin ongelma on, että valokaapelointien laatua asuinkiinteistöissä ei valvo kukaan!

Tyypillisiä virheitä valokaapelointien toteutuksessa on seuraavat:

• Huoneistokaapeloinneissa käytetään ulkokaapeleita.
• Huoneistokaapeloinneissa käytetään monimuotokuituja OS2-yksimuotokuitujen asemasta.
• Pääjakamon ja alijakamoiden välisissä yhteyksissä talojen väleissä on käytetty metallia sisältäviä maakaapeleita, joita ei ole maadoitettu lainkaan.
• Kuituja ei ole päätetty lainkaan liittimiin määräyksestä huolimatta.
• Huoneistoihin tulevista kuiduista on päätetty vain osa.
• Kuidut on päätetty sinisiin UPC-hiottuihin LC- tai SC-liittimiin.
• Kuituhitsauksia ei ole sijoitettu päätteissä jatkossuojapidikkeisiin vaan sen sijaan kuituhitsaukset ovat epämääräisesti päätteiden sisällä tai erilaisilla teippivirityksillä päätteiden pohjissa tai huoneistojakamoiden takaseinissä.
• Kuidut ovat epämääräisesti päätteissä ja liian pienillä taivutussäteillä (< 30 mm).
• Kuituliittimien puhtautta ei ole varmistettu puhdistamalla liittimien päät puhdistuskasetilla saatikka tarkastamalla liittimien puhtautta ja laatua videomikroskoopilla.
• Kuituyhteyksiä ei ole mitattu lainkaan.
• Mittausten vaimennusarvot ovat olleet liian suuret, mutta mittauksia ei ole osattu tulkita oikein.

Kuinka valokaapelointien laatua voidaan parantaa uusissa rakennuskohteissa?

Jotta valokaapelointien laatua voidaan saada parannettua, tulee huomiota kiinnittää materiaaleihin, työn laatuun ja erityisesti työn laadun valvontaan.

Materiaalien laatu

Uusissa kohteissa suunnittelijat ovat avainasemassa materiaalien määrityksessä. Vaikka suunnitelmissa viitattaisiin M65-määräykseen, se ei takaa vielä materiaalien laatua vaan materiaalit valokaapeleista päättämistarvikkeisiin tulee määritellä riittävän hyvin, jotta vältytään pahimmilta virheiltä.

Päättämistarvikkeiden osalta suunnitelmissa voidaan määrittää käytettäväksi esimerkiksi valmiiksi kuiturasioihin päätettyjä ja testattuja huoneistokaapeleita, jolloin mahdolliset virheet huoneistokaapeleiden tyypeissä ja niiden päättämisessä huoneistoissa voidaan eliminoida. 

Talojakamoihin sijoitettavien päätepaneelien valinnassa kannattaa huomioida hinnan lisäksi myös kaapeleiden kiinnitykset, rakenteen selkeys, kuituliitosten sijoitukset, riittävät taivutussäteet kuiduille kotelon sisällä ja kytkentäkaapeleille kotelon etupuolella sekä kytkentäkaapeleiden suojaus.

Työn laatu

Työn laatuun vaikuttaa moni seikka, joista tärkeimmät ovat koulutus, kokemus, työn arvostus ja kunnon välineet. Varsin usein teletöiden tekijöillä ei ole kokemusta eikä minkäänlaista koulutusta tällaisiin töihin, kun oletetaan kenen tahansa osaavan tehdä kuituliitoksia kunhan vain hankitaan jonkinlainen jatkoskone välttämättömine työkaluineen. Kun työtä ei kunnolla arvosteta, myöskään tekijöillä ei ole kunnolla mielenkiintoa laadukkaaseen työhön vaan työn jälki voi olla aivan mitä vain. Hukassa voivat olla sekä kunnioitus omaa työtä kohtaan sekä kiinnostus siihen, millaista laatua peräänsä jättää: ”Kansi vain äkkiä kiinni ja menoksi.”

Työn laadun valvonta

Asuinkiinteistöjen valokaapeliasennuksissa työn laadun valvonta on usein varsin heikoissa kantimissa. Tämä on voitu havaita hyvin monissa kohteissa niin töiden visuaalisessa laadussa kuin mittaustuloksissakin. Useimmiten valokaapeliyhteyksien mittaustulokset ovat vain kasa paperia tai muistitikku, joka talletetaan johonkin ilman että kukaan tarkastaisi tai osaisi tulkita mittaustuloksia. On jopa tapauksia, joissa mittauksia ei ole tehty kohteessa lainkaan, vaikka mittaustulokset ovat M65-määräyksen mukaisia.  

Asuinkiinteistöissä valvonnan puute teletöiden laadussa on selkeä puute kaikkialla Suomessa ja kaikilla rakennusyhtiöillä. Erilaiset laatuvirheet eivät ole välttämättä tulleet vielä esille, kun huoneistojen kuituyhteyksiä ei ole vielä laajamittaisesti käytössä, mutta nuo virheet -  liian suuret vaimennukset, kuitukatkokset, likaiset liittimet - tulevat kyllä jossain vaiheessa esille. Asian voisi korjata rakennusyhtiöiden käytettävissä olevalla neutraalilla asiantuntijataholla, joka tarkastaisi työn laadun.

Yhteenveto

Valokaapelointien toteutus asuinkiinteistöissä on Suomessa vielä melko uutta, mutta valokaapeleiden merkitys erilaisten ja jatkuvasti kehittyvien laajakaistapalvelujen välityksessä on koko ajan kasvamassa. Sen vuoksi valokaapeloinnin laatuun on tärkeä kiinnittää riittävästi huomiota, jotta vältytään kalliilta rakenteiden purkutyöltä ja uudelleen kaapeloinneilta.