Nestor Cablesin blogi

Mittautimme viime vuonna tuotantomme hiilijalanjäljen ja sen jälkeen olemme tehneet toimenpiteitä sen pienentämiseksi. Tämä on osa vastuullisuustyöskentelyämme, jossa panostamme esimerkiksi toimintamme ympäristöystävällisyyteen. 

Kun tuotantomme hiilijalanjälkeä mitattiin alunperin, tulos oli 1024,2 t CO2 ekv vuodessa. Tuotannon hiilijalanjälkeä arvioitaessa huomioon otettiin Oulun tuotantotilojen sähkön, lämmityksen, jätehuolloin ja trukkiajojen päästöt. Hiilijanlanjälkeen ei laskettu mukaan biopolttoaineilla tuotettua lämpöä.

Mittauksen jälkeen Oulun tuotanto siirtyi vuonna 2020 käyttämään kokonaan vesivoimalla tuotettua sähköä ja vaihtoi osan diesel-trukeista sähkötrukeiksi. Näiden muutosten jälkeen tuotannon hiilijalanjälki mitattiin uudestaan ja se on nyt 662,1 t CO2 ekv vuodessa – tuotannon hiilijalanjälki laski siis 35 % edellisvuoteen verrattuna!

Kuinka iso hiilijalanjälkemme oikeastaan on? 

Hiilijalanjäljen suuruutta on hankala ajatella, jos sitä ei vertaa mihinkään. Esimerkiksi Suomessa teollisuuden ja rakentamisen hiilijalanjälki on noin 7 miljoonaa t CO2-ekv vuodessa ja vertailun vuoksi kotimaan liikenteellä noin 10 miljoonaa. Nestorin osuus teollisuuden ja rakentamisen hiilijalanjäljestä on 662,1 t CO2e eli 0,009 %.

Hiilijalanjäljen mittauksesta 

Kun puhutaan päästöistä, voidaan puhua hiilidioksidipäästöistä tai hiilijalanjäljestä. Hiilijalanjäljen mittauksessa käytetään yksikkönä CO2e eli hiilidioksidiekvivalenttia. Tämä yksikkö kuvaa kaikkia kasvihuonekaasujen päästöjä verrattuna hiilidioksidikaasun päästöihin. Laskennassa otetaan huomioon muitakin päästöjä (mm. metaani ja typenoksidit) hiilidioksidipäästöjen lisäksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vaikka CO2-päästöt olisivat olemattomat, voi CO2e-päästöjä olla.

Nestor Cablesin tapauksessa vaihtaminen 100 % uusiutuvaan sähköön (vesivoima), itse vesivoimalla ei juurikaan ole CO2-päästöjä, mutta ilmastonmuutoksen kannalta CO2e-päästöjä vielä on. Suomessa vesivoiman CO2e-päästöt ovat maltilliset, mutta esimerkiksi trooppisissa maissa niiden osuus on huomattavasti suurempi. (Vesialtaisiin jäävät kannot, puumateriaali ja kasvisto hajoaa hapettomassa ympäristössä ja vapauttaa mm. metaania.)

Jutussa käytettyjä lähteitä: 

Suomen Virallinen Tilasto (SVT): Kasvihuonekaasut, verkkojulkaisu.  

Europacable – Carbon performance in the cable industry

Gibson, L.; Wilman E. N.; Laurance W. F.; How Green is “Green” Energy?