Nestor Cablesin blogi

Suomi on tuhansien järvien maa ja meren rannoillamme on myös lukematon määrä eri kokoisia saaria. Optisia verkkoja rakennettaessa joudutaan joskus tilanteisiin, joissa vesistö on pakko ylittää. Huolella toteutettuna vesistökaapelointi on varteenotettava vaihtoehto pidemmälle maitse toteutetulle reitille.

Kuvassa yllä vesistökaapelin laskua lautalta, kuva Relacom Finland - Heikki Nylander.

Suunnitelmat

Vesistökaapeloinnin suunnittelussa tulee ottaa huomioon vesistön rannan profiili, veneilyreitit, virtauspaikat, olemassa oleva muu infra ja sopivat rantautumispaikat. Rannan profiili vaikuttaa tarvittavaan suojauksen ja kaapelin kaivamistarpeeseen. Matalat rannat jäätyvät pohjaa myöten, eikä kaapeli saa missään nimessä jäätyä kiinni jäälauttaan. Jäälauttojen liikkeet vaurioittavat helposti vahvankin kaapelin. Vilkkaita veneilyreittejä tulisi välttää, ettei veneiden ja laivojen ankkurointi vaurioita kaapelia. Virtauspaikoissa kaapeliin saatetaan joutua laittamaan lisäpainoja. Vesistökaapelit ovat vettä huomattavasti raskaampia ja painuvat siksi itsestään pohjaan. Virta saattaa kuitenkin siirrellä kaapeleita ja aiheuttaa reitin muuttumisen ja pahimmillaan vaurioittaa kaapelia. Suunnittelun pohjaksi tulee selvittää muu jo mahdollisesti olemassa oleva infra. Vesistöissä menee telekaapeleiden lisäksi vesi- ja viemäröintiputkia sekä sähkökaapeleita. Rantautumispaikkaan tulee jatkoskotelo, jossa vesistökaapeli liitetään maakaapelointiin. Pääsy rantajatkolle tulisi olla mahdollista läpi vuoden.

Yllä esimerkki kaapeliverkon suunnitelmasta, jossa on mukana pätkä vesistökaapelia rannalta järvessä olevaan suureen saareen. Kuva Netplaza - Jouni Vaara.

Kaapelit

Vesistökaapelien pitää olla tavallisia maakaapeleita selvästi painavampia, jotta ne painuvat veden pohjalle. Lisäksi kaapeleiden tulee kestää veden paine sekä rantautumisissa kivien ja jäiden aiheuttama puristus. Näistä syistä vesistökaapeleissa on järeä teräslangoilla toteutettu armeeraus tuomassa kaapeleihin painoa ja kestävyyttä. Alla taulukossa on kuvattu eroja maakaapeleiden (esimerkkinä FYOVD2PMU) ja sisävesiin tarkoitetun FYOHBMP1,6MW ja merialueille tarkoitetun FYOHBMP2,5JW kaapelien mekaanisen kestävyyden eroavaisuuksia.

Sisävesistöt

Sisävesistöissä pieniä ojia ja puroja voidaan alittaa tavallisella maakaapelilla. Maakaapeli tulee tällöin voida aurata vesistön pohjan alapuolelle. Järvillä ja joilla kannattaa suosiolla käyttää näihin tarkoitettua vesistökaapelia. Nestor Cablesin valikoimassa tällainen kaapeli on FYOHBMP1,6MW, jota on saatavilla 12-96 -kuituisena. Myös 192-kuituinen versio on saatavana hieman erilaisella rakenteella.

Asennukset tehdään yleensä pieniä kaapelilauttoja käyttäen. Kaapeli puretaan kelalta rannassa lautan kannelle kiepille. Kaapeli lasketaan lautalta suunnitellulle reitille. Sekä kaapelin purku lautalle, että veteen lasku ovat työläitä ja tarkkuutta vaativia toimenpiteitä. Kaapeli ei saa missään vaiheessa päästä kiertymään ja rikkomaan kaapelin rakennetta. Tuuleton sää helpottaa muutenkin vaativaa asennusurakkaa. Kuvassa alla vesistökaapelin purkua lautalle, kuva Relacom Finland Oy - Heikki Nylander.

Rantaosuuksilla kaapelit suojataan ja kaivetaan maan alle. Kaapeli kiinnitetään pohjaan ja sukeltajan käyttö on yleensä välttämätöntä. Kaapelit merkitään yleisen kulku- ja uittoväylän alituksessa rannoille asetetuilla, asianomaisten ohjeiden ja määräysten mukaisilla merkillä.

Kuvassa yllä rantajatkos NC-400W.

Sisävesissä tulee välttää viimeiseen asti jatkoksen tekemistä vesistöissä. Vesistöjatkoksen kustannus vaikuttaa merkittävästi koko hankkeen kustannusarviota nostavasti. Sopiva rantajatkos vesistökaapelin ja maakaapeloinnin liittämiseen on NC-400W. Koteloa valitessa on huomioitava, että vesistökaapelin teräslangat tulee pystyä kunnolla kiinnittämään ja maadoittamaan. Kuvassa alla rantajatkoksen asennus meneillään.

Merialueet

Merialueilla olosuhteet ovat monesti sisävesiä haastavampia. Lähisaariin suuntautuvien reittien asennuksiin voi riittää sisävesien tapaan pienemmät kaapelilautat ja keveämmät vesistökaapelirakenteet, mutta suuremmat ulapat vaativat jo järeämpää kalustoa ja kaapelirakenteita. Kuvassa alla kaapelin laskualus Telepaatti, kuva Lilaco Offshore - Lauri Lammes.

Merialueilla kaapeloinnissa on käytettävä vahvoja kaapeleita. Nestorin FYOHBMP2,5JW kaapeli soveltuu pitkienkin matkojen siirtoyhteyksien rakentamiseen. 2,5mm teräslangat antavat kaapelille erinomaisen mekaanisen kestävyyden.

Merialueella kaapelireittien pituus tai viankorjaukset voivat vaatia jatkoksen tekemistä vesistössä. Vesistökaapelin jatkaminen vaatii tällöin erityistä osaamista ja materiaalien tulee olla varmuudella vettä pitäviä. Nestor Cablesin valikoimassa on Tykoflex Seaflex jatkos, joka kestää merenpohjan vaativat olosuhteet. Kotelossa teräslangat tulee saada kiinnitettyä siten, ettei kaapelireittiin muodostu mekaanisesti heikompaa kohtaa.

Kuvassa alla Seaflex-merikaapelijatkos asennettuna, kuva Tykoflex AB.

Pitkillä meriyhteyksillä, kuten Sealion Suomi – Saksa, käytetään hieman tavallisesta yksimuotokuidusta poikkeavaa kuitua. Pitkien matkojen kuitutyypit G.655 ja G.654 mahdollistavat pitkät toistinvälit ja suuret siirtonopeudet ja ne on optimoitu toimimaan 1550 nm:n aallonpituudella. Pitkän matkan kaapelointeja toteutetaan kaapelilaivoilla, joissa kaapeli valmistetaan laivan sisällä.

Koko globaali tietoverkko perustuu merissä kulkeviin optisiin kaapeleihin sekä osin myös satelliitteihin. Luotettavia, nopeita ja pitkäikäisiä mannertenvälisiä tietoliikenneyhteyksiä ei voisi olla olemassa ilman optisia kaapeleita eli tietoliikenneverkkojen kivijalkaa. Maailman meriin tullaan jatkossakin laskemaan lisää optisia kaapeleita. Koillisväylän kaapelihanke tuo toteutuessaan Suomen yhdeksi maailman keskeisimmistä tietoliikenteen solmukohdista. Vesistökaapelien tulevaisuus näyttää valoisalta.

Jutussa käytetyistä kuvista kiitokset Relacom Finlandille, Netplazalle, Lilaco Offshorelle ja Tykoflex AB:lle!