Asiakastarinoita ja projekteja

Mikrokanavatekniikkaa valokaapeliverkkojen rakentamisessa on laajamittaisesti käytetty Suomessa vielä vähän, vaikka se on Ruotsissa ja monissa muissa Euroopan maissa eniten käytetty tekniikka taajamien valokaapeloinneissa. Mikrokanavatekniikkaa on pidetty muihin asennustekniikoihin verrattuna kalliina ja haastavana, mutta erityispiirteidensä vuoksi se on kuitenkin varteenotettava ratkaisu taajamien valokaapelointeihin.

Kaisanet Oy on rakentanut viime vuosina runsaasti valokaapeliverkkoja esimerkiksi Joensuun seudulla, ja tähän saakka asennukset on toteutettu perinteisesti maakaapeleilla. Kaisanetin verkkopäällikkö Heikki Seppänen kertoo, että uuden ja nopeasti kasvavan Ylämyllyn taajaman tultua yhdeksi kaapelointiprojektien kohteeksi he päättivät kokeilla Nestor Cablesin materiaaleilla mikrokanavatekniikkaa yhdellä runkoreitillä laitetilan ja kahden ensimmäisen jakamon välillä.

Koska alueen asukasmäärä kasvaa nopeasti, reitillä tarvittavien kuitujen määriä on vaikea arvioida vuosiksi eteenpäin. Mikrokanavatekniikan avulla yhdellä seitsemän putken mikrokanavanipulla, jonka ulkohalkaisija on vain 44 mm, saadaan puhallettua laitetilasta reitin kahdelle ensiöjakamolle 1344 kuitua (seitsemän 192-kuituista kaapelia). Rakentamisvaiheessa laitetilasta puhalletaan ensimmäiselle jakamolle kerralla kaikki seitsemän kaapelia, mutta jakamoiden väliin jätetään kaksi putkea vapaaksi mahdollisia myöhempiä tarpeita varten.

Kaisanetin urakoitsijana Joensuun alueella toimii JPM Cyberservice Oy. Ylämyllyn alueella he asensivat maakaapeleiden lisäksi kohteen mikrokanavat ja jakamot. He hoitavat myös mikrokanavakaapeleiden puhallukset, mutta jakamoiden välisen reitin haastavuuden vuoksi sen puhallukset päätettiin toteuttaa yhteistyössä Nestor Cablesin sekä puhalluslaitteita maahantuovan Eurolaitteen kanssa. Kyseinen reitti on 900-metrisenä melko pitkä ja siihen sisältyy haastava suuntaporauksella toteutettu radan alitus, erillinen tien alitus sekä useita mutkia.

Meille Nestorilla projekti oli mielenkiintoinen, koska asennettavien kaapelin ja putken välinen tila on hyvin pieni: 192-kuituisen mikrokanavakaapelin ulkohalkaisija on noin 8 mm ja käytettyjen mikroputkien sisähalkaisija vain 10 mm. Projektissa saatiin myös hyviä käytännön kenttäkokemuksia.

Kaapeleiden puhalluksia lähdettiin toteuttamaan yhteisvoimin Nestor Cablesin kalustolla syyskuun lopulla. Alkuvalmistelujen jälkeen mikrokanavan ensimmäiseen putkeen puhallettiin sienen avulla liukasteainetta, minkä jälkeen aloitettiin kaapelin puhallus. Reitin haastavuuden vuoksi puhalluksen onnistuminen epäilytti aluksi, mutta puhallusnopeuden ollessa yli 40 metriä minuutissa 700 metrin puhalluksen jälkeen, usko puhallusten onnistumiseen kasvoi. Noin 20 minuuttia puhalluksen aloituksen jälkeen linjan toisesta päätä ilmoitettiin, että kaapeli oli tullut perille. Tämän jälkeen samat toimenpiteet toistettiin neljän muun kaapelin kanssa ongelmitta. Yhteensä viiden 192-kuituisen kaapelin puhaltamiseen alkuvalmisteluineen ja kelan vaihtoineen meni muutama tunti.

Asennusten jälkeen voitiin todeta, että mikrokanavakaapeleiden puhallukset onnistuvat varsin hyvin ja nopeasti näinkin haastavalla reitillä – tämä kuitenkin edellyttää, että mikrokanavat on osattu asentaa maahan huolella. Jos mikrokanavat asennetaan esimerkiksi kiviseen kaivantoon, putkiin tulee pieniä mutkia, jotka aiheuttavat kaapeliasennuksiin lisäkitkaa ja voivat näin pilata koko asennuksen. Lisäksi todettiin, että yhtä lailla lisäkitkaa kaapeleille aiheutuu, kun moniputkisen mikrokanavan annetaan päästä kiertymään kaivantoon asennettaessa. Kaapeleiden puhallus oli helppoa, kun käytössä oli kunnon laitteet ja tarvikkeet. Kullekin kaapelikoolle on esimerkiksi tärkeää olla puhalluslaitteissa oikean kokoiset sovitteet, sillä muuten puhallukset eivät lyhyelläkään matkalla välttämättä onnistu ollenkaan.

Kaisanetin verkkopäällikkö Heikki Seppänen oli hyvin tyytyväinen ensimmäisiin mikrokaapeliasennuksiin. ”Asennustyö onnistui mallikkaasti ja vastaavia mikrokanava-asennuksia tullaan tekemään meidän projekteissa jatkossakin”, kertoo Heikki Seppänen.